Seuran historiaa

 

Yliviirteen metsästysseuran perustava kokous

Kannuksen Ylivirteen metsästysseuran perustava kokous pidettiin tammikuun 11 päivänä 1962. Läsnä oli joukko Ylivirteen kylän maanomistajia. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Viljo Puoma-Korvela ja sihteeriksi Pertti Riippa.

 

Päätettiin yksimielisesti perustaa Kannuksen kunnan Ylivirteen kylään metsästysseura ja antaa sille nimeksi Ylivirteen metsästysseura, sekä päätettiin vuokrata maita Ylivirteen kylän maanomistajilta.

 

Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Matti Roiko, varapuheenjohtajaksi Viljo Puoma-Korvela, sihteeriksi Pertti Riippa, rahastonhoitajaksi Voitto Aho ja vakinainen jäsen Väinö Isokungas, sekä varajäseniksi valittiin Onni Eskeli, Lauri Hollanti, Ensti Huuki ja Oiva Kerola. Tilintarkastajaksi valittiin Mikko Tainio ja Esko Eskeli. Säännöiksi hyväksyttiin Suomen Metsästäjäliiton mallisäännöt ja päätettiin liittyä Suomen metsästäjäliiton Pohjanmaan piiriin.

 

 

Perustajajäsen Pertti Riippa muistelee:

Hirvikanta alkoi lisääntyä näilläkin alueilla 1960- luvun alusta, niin että moni metsällä liikkunut pääsi näkemään niitä, tai ainakin niiden jälkiä. Kirkonkylän, Kannuksen metsästysseura metsästi hirviä, myös tältä alueelta.

Ne jotka pääsivät hirvijahtiin, olivat kyläläisten ja meidän metsästäjien mielestä harvat ja valitut ja halusimme itsekin päästä metsästämään hirviä omalta alueeltamme. Tästä syntyi ajatus perustaa Ylivirteen kylälle oma metsästysseura.

 

 

Toimintaa 1960 -luvulla

 

Sisäasiainministeriön päätös tuli 13 syyskuuta 1962, jossa myönnettiin lupa perustaa Ylivirteen metsästysseura -niminen yhdistys. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen yhdistysrekisteriin 21. syyskuuta 1962.

 

Seura haki ensimmäisiä hirvenkaatolupia kesällä 1962, kahdelle hirvelle, n 3800 hehtaarille. Vaasan lääninhallitus ei myöntänyt lupia, vaan vaati lisäselvitystä, koska metsästysalueiden vuokrasuhteet olivat epäselvät, silla osa maanomistajista oli vuokrannut maansa Kirkonkylän Kannuksen metsästysseuralle.

 

Kuva 1960 -luvulta, jossa silloiset hirvimiehet punnitsemassa saalista Vähä-Kunkaan elosuojassa.

Vaasan lääninhallitus myönsi syyskuussa 1963 luvan yhden aikuisen hirven ampumiseen metsästysaikana kuluvana vuonna. Vuonna 1964 haettiin lupaa 6500 ha alueelle, kolmelle hirvelle. Lääninhallitus myönsi luvan kahdelle aikuiselle hirvelle.

 

Hirvilaskenta 28.3.1966. Metsästysalueesta tarkistettiin 2500 ha. Metsästysalueesta jäi tarkistamatta 3500 ha. Tarkastetulla alueella oli yhdeksän hirveä. Tarkistamatta jääneellä alueella oli arviolta neljä hirveä. Laskentaan osallistui yhdeksän henkilöä ja lohkojen määrä oli kolme. Runsaan pehmeän lumen takia oli liikkuminen hankalaa, tästä syystä alueesta jäi noin suuri osa tarkastamatta. Parhaat alueet tarkastettiin.

 

 

 

 

Toimintaa 1970 -luvulla

 

Syyskokouksessa 1974 päätettiin myydä päiväkortteja vieraille, kuten ennenkin. Ilman koiraa 5 mk ja koiran kanssa 10 mk. Metso rauhoitettu kokonaan. Teeri naaras rauhoitettu kokonaan. Mustia saa ampua 4 kpl. Pyy rauhoitettu. Jäniksiä saa ampua. Villikissoille äkkilähtö. Tarkkaillaan jänisruttoa, jos todetaan, niin verotetaan jäniksiä lisää. Päätettiin rauhoittaa Rekilään menevän tien oikea puoli kahdeksi vuodeksi. Samoin tien vasen puoli jos kirkonkylän seura on tehnyt samoin.

 

Pertti Riippa toteaa metsästyksestä Ylivirteen metsästysseurassa 60-70 luvulta:

 

Toki seurassa ja seuran alueella on metsästetty ja metsästetään myös pienriistaa. Metsäkanalintuja oli 1960 vuosikymmenellä runsaasti ja vaihtelut vuosittain pieniä. 1970- alkuvuosina ali useampi heikompi lintuvuosi niin että pyyntirajoituksia tehtiin

ja rauhoitusalueita lisättiin.

 

Lintujen vähenemisen syynä ei ollut metsästys vaan normaalia suuremmat ja alueellisestikin laajat kantavaihtelut. Jäniksiä seuran alueella kyseisenä aikana oli runsaasti ja niitä myös metsästettiin. 1960 alkuvuosina metsästettiin myös oravia joskin jo vahaisemmin kuin 1950 luvulla.

 

Myös kettuja pyydettiin ja saatiinkin muutama per vuosi. Teeren talviruokinnasta oltiin montakin mieltä ja niin ollaan kait vieläkin aivan valtakunnallisellakin tasolla. Peltopyiden elinympäristö muutokset ovat pienentäneet kantaa. Sopeutumista muutoksiin on havaittavissa, ehkä pyyt ovat hiukan lisääntymään päin.

Erkki Koski sai pitkän puheenjohtaja pestin Matti Roikon jälkeen vuonna 1976.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintaa 1980 -luvulla

 

Vuosikokous -80 Valtuutettiin johtokunta laatimaan esitys TVL:lle hirven varoitusmerkkien saamiseksi valtatie 85:lle kahteen kohteeseen Ohenneva ja Vaenmaa.

 

Kesäkokous -81. Metsästysmaja ristittiin Kotkanmajaksi ja majaisännäksi valittiin Lauri Perttula.

Seuran Kunniajäseneksi kutsuttiin pitkäaikainen jäsen Antes Jaakola.

 

Hirvenmetsästyksen sääntöjä muutettiin seuraavilta osin: Uusi jäsen toimii aseettomana ajomiehenä vähintään yhden vuoden ajan. Kaatajan osuus saaliista on pää sarvineen. Maanomistajan osuuksista päättää hirviseurue. Näädän tapporaha 30 mk. Kunkaan ja Roikolan kylätoimikuntien anomukset hirven lahjottamiseksi siirrettiin hirvikokoukselle.

 

Vuonna 1983 Kotkanmajalle tehtiin taas vähän remonttia. Tuoretmaan Eero muurasi komean nurkkatakan. Seuramme puuhanaiset ja miehetkin järjestivät maanomistajille kahvitilaisuuden ja taisivat siellä käydä jahtiporukankin miehet.

 

Vuonna 1984 seuran jäsenmäärä vuoden lopussa oli 56 henkilöä.

Kaikkien aikojen suurin hirvijahti aloitettiin 15.10.1984 tavoitteena oli yhteensä 70­hirven nahkaa, joista vasoja tasan puolet. Jahtipäiviä kertyi seitsemäntoista, jonka jälkeen tavoite oli saavutettu. Aikuisia kaadettiin uroksia 23, eli 66%. naaraita 12 kpl, 34%. Vasoista oli uroksia ja naaraita melko tasan puoli ja puoli. Suuruuteensa nähden jahti onnistui hyvin, mikä tärkeintä koko hommassa on se, että säästyttiin tallakin kertaa henkilövahingoilta. Vanha sanonta, että hyvin suunniteltu, on puoleksi tehty näyttää sopivan, myös tähän tilanteeseen ja ne, jotka vastasivat tästä ja pystyivät pitämään järjestyksessä 31 aseellista ja innokasta miestä ansaitsevat hatunnoston. Jahtipäällikköinä toimi Lauri Perttula, Eero Tuoretmaa, Olavi Riippa ja Matti Koski.

Roikolan hirvimiehistä kertova lehtijuttu, joka on julkaistu Lestinjoki -lehdessä maanantaina 9.11.1987.

 

 

Toimintaa 1990 -luvulla

 

Jari Jokisalo saavutti -90 luvun vaihteessa metsästysluodikkoammunnassa nuorten suomen mestaruuden edustaen ammunnoissa Keski-Pohjan piiriä. Seuraavana vuonna hän oli yleisessä sarjassa kuudes.

Torstaina 29.8.1991 julkaistussa Lestinjoki lehdessä oli juttua Jari Jokisalon SM -kullasta.

Kenneltoimintakin viriää Ylivirteen metsästysseurassa. Vuonna 1996 aikana alkoi kenneltoiminta vilkastua seurassa, silla toimintavuoden aikana käytti useampi koiranomistaja koiraansa näyttelyssä tai haukkukokeissa.

Hirvenpyynnissä alettiin käyttää yhä enenevässä määrin koiraa ajopyynnin vähentyessä. Vuosikymmenyksen loppupuolella hirvenmetsästystä suoritettiin jo pelkästään koirapyynnin voimin.

 

 

Vuonna 1991 seuran hirvimiehet hankkivat yhtenäiset hirviliivit, joissa rinnassa painatuksena seuran tunnus sekä perustamisvuosi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintaa 2000 -luvulla

 

Johtokunta hyväksyi uudet seuran saannot 18.4.2002 kokouksessa. Seuran uusien saantojen pohjaksi johtokunta hyväksyi vanhat seuran saannot, joita muutettiin muun muassa pykälissä, mitkä käsittelevät uusien jäsenten valintaa seuran jäseniksi. Yleinen jäsenten mielipide ali, että uusia nuoria jäseniä tulisi saada seuraan, koska seuran ikärakenne on hyvin ukkoutuva.

 

Metsästysseuran 40 -v juhlia vietettiin 2002 Roikolan koululla hirviperunoiden, metsästysaiheisen näyttelyn sekä musiikkiohjelman parissa.

Yliviirteen Metsästysseura vietti 40 -vuotias juhlia syksyllä 2002. Seura järjesti juhla peijaiset Roikolan koululla. Tarjolla oli hirvenlihaperunoita seuran jäsenille, kyläläisille, maanomistajille ja kutsuvieraille. Tapahtuman yhteydessä esiteltiin seuran historiaa muun muassa valokuva- ja trofee näyttelyllä sekä julkaisemalla seuran 40-v historiikki, jonka on koostanut Sakari Aho.

 

Historiikki on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: Historiikki 40-v

 

Metsästysseura alkoi suunnitella uutta metsästyskämppää vanhan Kotkan majan rapistuessa käyttökelvottomaksi. Kartoitettiin eri vaihtoehtoja ja päädyttiin rakentamaan uusi kämppä perinteiselle hirvimiesten kokoontumispaikalle Roikolaan valtatien varteen.

 

Uuden kämpän rakentaminen aloitettiin kesällä 2005. Kämppää rakennettiin pääasiassa talkoovoimin, löytyihän seuran jäsenistä jos minkä alan asiantuntijoita. Uuteen kämppään tuli nykyaikaiset lihankäsittelytilat kylmäkaappeineen sekä tuvan puoli, joka soveltuu niin jahtimiesten kokoontumispaikaksi kuin seuran ja kyläläisten kokouspaikaksi.

 

Kämpän avajaisia vietettiin 27.10.2007. Samalla julistettiin kämpän virallinen nimi, joka on Mäntylä. Nimi tulee pitkän perinteiden mukaan kyseisen alueen nimestä. Mäntylän nimi on myös näkyvissä kämpän terassin päädyssä, johon Jaakko Huuki nikkaroi metsästysaiheisen teoksen.

Seuran jäsenmäärä sekä maapinta-ala kasvoi 2000 -luvun loppupuolella.

 

Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Kungas vuonna 2007.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavassa on esitelty seuran historiassa toimineita toimihenkilöitä sekä ansioituneita seuran jäseniä:

Puheenjohtajat

Matti Roiko

Pertti Riippa

Matti Roiko

Erkki Koski

Seppo Kungas

Pauli Äijälä

1962-1968

1969-1971

1972-1975

1976-2006

2007-2015

2016-

Sihteerit

Pertti Riippa

Lenni Huuki

Raimo Viirre

Seppo Äijälä

Sakari Aho

1962-1971

1972-1977

1978-1983

1984-1996

1998-

Rahastonhoitajat

Voitto Aho

Erkki Roiko

Aimo Joki-Huuki

Lauri Perttula

Eero Tuoretmaa

Paavo Myllylahti

1960 -luku

1970 -luku

1970 -luku

1984

1985-1994

1995-

 

Kunniapuheenjohtaja

Erkki Koski

2007

Kunniajäsen

Antes Jaakola

Arvo Antinaho

Seppo Äijälä

1983

2007

2011

Pöytästandaari

Paavo Haanpää

Lauri Perttula

Sulo Manninen

Antero Hollanti

Hannu Uusitalo

Jorma Huuki

Erkki Koski

Martti Laitinen

2014

2014

2014

2015

2016

2016

2017

2017

RHY:n hopeinen ansiomerkki

Lauri Perttula

2002

RHY:n pronssinen ansiomerkki

Aho Sakari

Antinaho Arvo

Eskeli Onni

Hollanti Antero

Hollanti Lauri

Huuki Ensti

Huuki Jorma

Huuki Jaakko

Huuki Marko

Jaakola Harri

Jokisalo Jorma

Jokisalo Hannu

Jylli Reijo

Kerola Oiva

Kerola Raimo

Koski Erkki

Kungas Seppo

Laitinen Martti

Leppänen Mauri

Luoma-Tokoi Kauko

Luostari Matti

Manninen Mauno

Miettinen Keijo

Miettinen Väinö

Ojala Olli

Perttula Lauri

Puoma-Korvela Toivo

Riippa Olavi

Riippa Ilkka

Roiko Erkki

Roiko Matti

Roikola Markku

Salomäki Jorma

Tuoretmaa Eero

Vesisenaho Ari

Viirre Raimo

Äijälä Pauli

Äijälä Seppo

1994

1975

1987

2012

1977

1977

2005

1997

2011

2000

1983

2005

2012

1976

2003

1980

2005

2006

2006

2003

2001

1994

2000

1976

2012

1987

1980

2004

2018

1988

1973

2001

2004

1988

2006

1983

2011

1989

 


takaisin